tiistai 27. joulukuuta 2016

Pelottaa

Vanhemmuutta on takana tänään jo yli viikon verran, ja sitä on edelleenkin hyvin vaikea käsittää. Olo on kokoajan epätodellinen, eikä oikein ymmärrä, että tuo pieni tuhisija on oikeasti meidän ikioma ja kukaan ei ole viemässä sitä meiltä pois.
  Äitiys on herättänyt mussa monenlaisia tunteita, ja syytän vielä toistaiseksi hormoneita näistä fiiliksistä. Joka ikinen ilta kun pitäisi mennä nukkumaan, pelottaa ihan valtavasti, että mitä jos se pieni ei enää aamulla olekaan siellä omassa sängyssä, tai että hengittääkö se, kun mitään ääniä ei kuulu. Uskoisin, että jokainen äiti tuntee samoin ja että se on ihan normaalia. En vain ikinä olisi uskonut kuinka paljon äitiys pelottaa.


   Koko raskausajan pelottaa, että onko siellä masussa kaikki hyvin. Ensimmäiset 20 viikkoa pelkää kokoajan, kun ei vielä tunne liikkeitä ja sen jälkeen kun alkaa tuntea liikkeitä, on niitä jatkuvasti kuulostelemassa, ja jos hetkeen ei tapahdu mitään, niin pelkää pahinta. Ajattelin ennen, että synnytyksen jälkeen kun saa pienen syliin, unohtuu kaikki pelot ja keskittyy vain olemaan onnellinen siitä pienestä ihmeestä. Onnellinen olenkin, mutta pelko siitä, että jotain kamalaa tapahtuu on kokoajan mielessä. 
   Toivon, että nää tunteet pikkuhiljaa tasoittuu, ja pystyy olemaan onnellinen siitä mitä on saanut, eikä kokoajan tarvitsisi pelätä. Tunteet on muutenkin kokoajan pinnassa, ja kaikki pienetkin asiat itkettää. Pieni väsymys ei ainakaan auta asiaa..

Kertokaa, missä vaiheessa nämä tunteet alkaa helpottaa, vai helpottaako ne ikinä? 

4 kommenttia:

  1. Kyllä se helpottaa ajan kanssa! Muistan noi ensinmöiset viikot ja kuukaudet kun pelko varjosti onnea. Mutta kyllä se siitä. Pelko väistyy tai ainakin muuttaa muotoaan pikkuhiljaa eikä ole koko ajan niin läsnä! :)

    VastaaPoista
  2. Minulla oli ihan sama homma. Pelkäsin vähän kaikenlaista. Lapsi sairastuu, uutisia ei kannattanut lukea tms. Mutta kyllä se helpottaa, ajan kanssa. Niistä kannattaa puhua esim neuvolassa. Pelot ei saa hallita elämää että voi nauttia kuitenkin oikealla tavalla vauva ajasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla etten ole ainut! Nyt viikko tuon tekstin kirjoittamisen jälkeen, ei enää pelota läheskään niin paljoa kuin aiemmin, ja välillä pystyy jopa rentoutumaan ja olemaan ajattelematta pahinta :)

      Poista