maanantai 27. helmikuuta 2017

Tätiys ja äitiys

Sain viettää viikonlopun Viialassa äitini ja siskontyttöni Alisan kanssa. Nyt kun Viljami on syntynyt, olen huomannut miten suhteeni Alisaan on muuttunut. Hän on aina ollut minulle todella rakas, ja välillä ikävöin häntä niin että itkettää. Raskausaikana hän usein silitteli vatsaani ja jutteli "Latevauvvalle". Se oli niin liikuttavaa, että jopa vähän ikävöin niitä hetkiä kun juteltiin yhdessä masulleni.

Mietin raskausaikana paljon, että tuleeko minun ja Alisan suhde muuttumaan, ja jos niin kuinka? Ajattelin silloin, että yritän mahdollisimman paljon olla läsnä kun näen Alisaa, ja leikkiä ja halitella samanlailla kuin aina ennenkin. Pelkäsin, että Alisasta tulisi todella mustasukkainen ja pahimmassa tapauksessa hän ei enää viihtyisi kanssani niinkuin ennen.


Nyt viikonloppuna ehdimme pitkästä aikaa leikkimään kunnolla ja puuhailemaan kaikkea muutakin, ja huomasin Alisan nauttivan saamastaan huomiosta kun Viljami nukkui ja pystyin täysillä keskittymään vain Alisaan. Leikimme samanlailla kuin aina ennenkin ja edelleenkin hän tulee syliini istumaan ja pyytää lukemaan. Juuri niinkuin toivoinkin.

Suhteemme ei onneksi ole muuttunut juurikaan, tottakai välillä huomaan Alisan olevan mustasukkainen kun ruokin Viljamia, tai hän ei vielä osaa kaikissa tilanteissa varoa vauvaa. Mutta pääasiassa Alisa on aivan rakastunut Viljamiin. Hän kovasti silittelee ja pussailee Viljamia ja odottaa koska hän saa Viljamista leikkikaverin.

Toivon, ettei Alisalle tule koskaan sellaista tunnetta, että Viljami tuli meidän väliin, sillä hän tulee aina olemaan minulle rakas. <3 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti