keskiviikko 1. maaliskuuta 2017

Mitä kuuluu Narkolepsia?

En ole pitkään aikaan puhunut siitä, kuinka mulla sujuu Narkolepsian kanssa. Asiaan vaikuttanee se, että mun olo on edelleenkin todella hyvä, niinkuin se oli lähes koko raskausajankin. Tuntuu, että lääkkeiden lopettaminen oli sairauden kannalta hyvä asia, ja nyt pikkuhiljaa mieleen on alkanut hiipiä ajatus siitä, että jossain vaiheessa mun on taas aloitettava se lääkehelvetti.


Mietityttää vain kovasti, että koska mun vointi on tällä hetkellä näinkin hyvä, niin miksi mun tarvis sitten aloittaa ne lääkkeet. Todennäköisesti joskus ensi vuonna, kun Viljami menee hoitoon, niin mä menen joko opiskelemaan tai töihin ja siinä vaiheessa mun täytyisi olla jo löytänyt oikea lääkitys. Kuinka mä pienen lapsen kanssa kotona voin aloittaa mitään lääkkeitä, kun niistä tulevat sivuoireet voi olla todella pahoja, enkä välttämättä pysty huolehtimaan Viljamista, jos pystyn edes itsestäni.


Kuka korvaa sen, että Teemun täytyy olla kotona silloin niin kauan kunnes mun lääkevaste on kunnossa. Vai uskallanko lähteä työelämään ilman lääkkeitä, ja pahimmassa tapauksessa jäädä pian sairaslomalle, jos en jaksakaan tehdä töitä ilman lääkitystä. Yks asia mikä mua myös huolettaa on painonnousu. Jos edellisillä lääkkeiden aloituksilla mun paino nousi 40kg, niin eihän niin anneta enää tapahtua, kun mulla on tällä kertaa ennestään jo hieman ylipainoa.


Kovasti nämä asiat pyörii jo mielessä, vaikka pitäis varmaan vaan osata nyt nauttia tästä lääkkeettömyydestä.

2 kommenttia:

  1. Onko jokin syy siihen (hormonaalinen) yms miksi et tarvitse lääkettä nyt lapsen kanssa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole kyse siitä ettenkö tarvitsisi, vaan koska imetän, niin ei ole tarpeeksi tutkittua tietoa lääkkeiden sopivuudesta imetyksen aikana. On siis turvallisempaa olla ilman, ja koska koen kuitenkin pärjääväni ilman lääkkeitä jotenkuten, niin aion imettää niin pitkään kuin haluan ja se onnistuu.

      Poista