torstai 13. joulukuuta 2018

Meidän joulupöydässä

Tänä vuonna olemme ensimmäistä kertaa perheen kesken joulun kotona. Viime vuonna olimme aaton minun vanhempieni ja sisarusteni kanssa ja sitten lähdimme ajelemaan Rukalle, jossa Teemun porukat vietti joulua. Tänä vuonna olemme kutsuneet Teemun isän meille syömään ja  illalla menemme varmaankin käymään Teemun äidin ja isäpuolen luona ja joulupäivänä olisi tarkoitus ajella Turkuun mun vanhempien ja sisarusten luokse. Ajatuksissa on että olemme ainakin yhden yön Turussa. 

Ensimmäistä kertaa ikinä mun on siis tarkoitus valmistaa meille jouluateria täysin yksin. Olen tietysti nuorempana auttanut äitiä ruuan valmistuksessa, mutta nyt täytyy miettiä kaikki itse, mitä haluamme syödä ja kuinka paljon. Hieman hankalaa tästä tekee se, että olemme tosiaan vain aaton kotona ja sitten pari päivää pois, joten ruokaa olisi tehtävä maltillisesti jottei tule hirveästi ruokahävikkiä. Olemme yrittäneet Teemun kanssa miettiä mitkä on sellaisia ruokia mitä on pakko saada, ja mitä emme niinkään kaipaa. 


Listalle on päätynyt toistaiseksi peruna- ja bataattilaatikko, pienen pieni kinkku, rosolli, savulohi, lihapullat, perunasalaatti sekä saaristolaisleipä. Nämä on ainakin sellaisia mitä me odotamme joulupöydästä saavamme. Teemun herkkua on myös graavilohi, mutta uskoisin että sitä saa sitten joulupäivänä siskoni luona, koska se on myös hänen herkkuaan. Jonkinlainen jälkiruoka olisi vielä kiva miettiä. Itse tykkäisin esimerkiksi luumurahkasta, mutta se ei uppoa Teemulle. Mitään kakkua en ajatellut tehdä, koska meitä on vain kolme syöjää. 

Odotan innolla millainen joulu tästä tulee. Ainakin näemme kaikkia meille rakkaita ihmisiä ja syömme vatsamme täyteen. Mitä teidän joulupöydästä löytyy?

keskiviikko 5. joulukuuta 2018

Meidän kodin epäkohdat

Ollaan asuttu pian puoli vuotta meidän uudessa kodissa, joka remontoitiin lattiasta kattoon. Tämä oli ensimmäinen isompi remontti mikä suunniteltiin itse, ja nyt tässä asuessa on tullut eteen muutamia asioita, jotka ehkä tekisin toisin sitten seuraavaa kotia remontoidessa. Osa näistä on ihan pieniä juttuja, osa vähän isompia. Kokonaisuutena ollaan todella tyytyväisiä meidän valintoihin, enkä just nyt muuttaisi mitään, mutta näitä asioita varmasti pohditaan tarkemmin seuraavaa asuntoa remontoidessa.

Ensimmäinen vähän isompi juttu on meidän keittiön kaapit. Valittiin mattapintaiset vetimettömät ovet siinä toivossa, että niissä ei näkyisi sormenjäljet, mutta oltiin kyllä totaalisen väärässä. Mattapinta imee itseensä tahroja ja puhdistus on hankalaa. 


Toinen isompi juttu on kylpyhuoneen lattialaatat. Valittiin melko vaalea harmaa, ja seinissä on kiiltävän valkoista sekä mustaa. Lattia on hieman ristiriidassa mustan tehosteraidan kanssa ja on äärimmäisen arka väri kaikelle lialle. Lattia vaatisi pesun päivittäin pysyäkseen siistin näköisenä. Tällä hetkellä valitsisin hieman tummemman laatan, jolloin voisi laittaa myös tummemmat saumat.
   Kylpyhuoneessa on myös yksi toinen asia, mitä ei todellakaan osattu edes ottaa huomioon. Pyyhekoukut on  aivan lavuaarin vieressä, ja niistä laskeutuva pölyn määrä on aivan uskomaton. Päivittäin on pyyhittävä lavuaarin reunat siitä pienestä pölystä, ja muutakaan syytä sille en löydä kuin ne pyyhkeet.

Lattiaksi meillä valikoitui koko asuntoon vaalean harmaa, kylmän sävyinen laminaatti. Tällä hetkellä minun silmää miellyttää enemmän lämpimämmän sävyinen lattia, mutta luulen että tästä joudumme Teemun kanssa käymään keskusteluja, jos seuraavaan kotiin täytyy lattia vaihtaa. 

Toivottavasti ette ymmärtäneet tätä postausta väärin, rakastan meidän kotia, sen jokaista pintaa. On kivaa kun pääsimme itse valitsemaan kaikki materiaalit ja uskon vahvasti siihen että vielä jonain päivänä joudumme ainakin jonkinlaista pintaremonttia tekemään, eli tämä oli hyvää harjoitusta sitä varten. 

Löytyykö teidän kodista kohtia, joita muuttaisitte jos siihen olisi mahdollisuus?

perjantai 30. marraskuuta 2018

Menovinkkejä viikonlopulle Tampereella

Tänä viikonloppuna on useampiakin kiinnostavia tapahtumia Tampereen seudulla. Listasin tähän muutaman teidän iloksi!

Huomenna lauantaina 1.12. on Tampereen Joulutorin avajaiset keskustorilla. Tori aukeaa kello 11 ja avajaisohjelma alkaa kello 17. Luvassa muun muassa joulupukin vierailu ja esiintymässä on Anne Mattila. Myös Tallipihan joulutori on viikonloppuna avoinna. Siellä luvassa poniajelua, eläimiä, tonttuja sekä joulukaruselli.


Ratinan joulun avauksessa koko viikonlopun luvassa on Tatu ja Patu halihetkiä, pipareiden koristelua, vaahtokarkkien grillausta ja paljon muuta ohjelmaa. Kannattaa ehdottomasti piipahtaa Ratinassa jouluostoksilla. Koskikeskuksen joulun avauksessa pääsee nauttimaan lukuisista tanssiesityksistä ja tapaamaan joulupukkia sekä lumikuningatarta.

Koiramäen joulussa pääsee joka viikonloppu ennen joulua tekemään jouluaskarteluja, leikkimään, koristelemaan piparkakkuja ja paistamaan vaahtokarkkeja. Siellä pääsee myös tapaamaan joulupukkia sekä maatilan ihania eläimiä. 

Toivottavasti tästä löytyy teidän viikonlopulle hauskaa tekemistä! 

keskiviikko 28. marraskuuta 2018

Läheisyyttä imetyksen jälkeen

Imetyksen loppumisen myötä olen huomannut kuinka tärkeää läheisyys on Viljamille. Viime aikoina imetys oli lähinnä vain sellaista läheisyyden hakemista, eikä niinkään vatsan täyttämistä. Viime viikkoina olemme halineet Viljamin kanssa ennätyspaljon, hän käy pitkin päivää halimassa ja suukottamassa. Hän tulee myös useammin syliin. Iltaisin hän haluaa nukahtaa minun syliin tai kainaloon, mikä on tietysti vain ihanaa. 


Haluan antaa Viljamille paljon läheisyyttä ja kertoa ääneen kuinka paljon häntä rakastan, toivon että hän pystyy aina halaamaan äitiä ja tietää, että aina saa tulla syliin. Olen ollut oikeastaan näistä parista viikosta tosi yllättynyt, koska Viljamilla tuppaa päivisin olemaan aikalailla vauhti päällä, eikä ennen ole ehtinyt pysähtymään halimaan tai sylittelemään. 

Toivottavasti tilanne jatkuu tällaisena, en pistä yhtään pahakseni että saan pienen ison poikani välillä syliin. <3

perjantai 23. marraskuuta 2018

Melkein kahden vuoden imetystaival päättyi

Kun odotin Viljamia, olin päättänyt että jos imetys onnistuu, niin imetän puoli vuotta. Puoli vuotta meni kovin äkkiä ja seuraava etappi oli vuosi imetystä. Sitten lakkasin ajattelemasta ja kun kerta se tuntui meistä molemmista luontevalta, päätimme jatkaa niin pitkään kuin hyvältä tuntuu. Kesällä alkoi tuntumaan siltä, että vihdoin alamme molemmat olla valmiita imetyksen lopettamiseen. Aikaa kuitenkin kului, enkä osannut tehdä päätöstä lopettaa ennen kuin nyt.

Viime lauantai-aamuna imetin viimeisen kerran, olimme päättäneet että nyt olemme niin valmiita kuin tähän voi olla. Viljami oli jo useana yönä ennen lopettamista pyytänyt yöllä jääkaapista maitoa, joten tiesin että pystymme korvaamaan rinnan maidolla jääkaapista jos tarve vaatii. 

Ensimmäinen ilta meni helposti, sillä olimme myöhään autolla liikenteessä ja Viljami nukahti autoon. Normaalisti nukutin hänet viereeni rinnalle. Siirsin hänet autosta rattaisiin, riisuin sisällä päälivaatteet häneltä ja annoin nukkua rattaissa. Viljami nukkuikin hyvin ja heräsi vain pari kertaa. Itkuinen Viljami rauhoittui sylittelemällä ja silittelemällä. Seuraavana iltana nukutus vei hieman aikaa, kun Viljami halusi vain olla sylissä, eikä suostunut menemään sänkyyn. Nukutin hänet syliini sohvalle hyräilemällä ja silittelemällä ja siirsin viereemme kun hän oli unessa. Kolmantena iltana luin Viljamille kasan kirjoja ja hän nukahti taas syliini. Neljäs ilta olikin paljon helpompi. Viljami suostui tulemaan meidän sänkyyn lukemaan kirjoja, hyräilin ja silittelin hänet uneen ja Viljami nukkui yhdeksän tuntia putkeen.


Kohta on siis oltu viikko ilman imetystä, ja tämä on mennyt paremmin kuin uskalsin ikinä toivoa. Alkuperäinen suunnitelma oli, että Teemu nukkuisi Viljamin kanssa ja minä nukkuisin eri huoneessa viikon verran. Muutettiin kuitenkin lennosta suunnitelmaa, sillä Viljami halusi olla vain minun sylissä, eikä edes havitellut rintaa, kun olin kertonut hänelle maidon olevan nyt loppu. Eli kohti ehjempiä yöunia olemme matkalla, johan tässä on pian kaksi vuotta mennyt heräillessä. Seuraava tavoite on opetella nukkumaan kokonaan omassa sängyssä, mutta siihen meillä ei vielä ole kiire, näin on hyvä!

keskiviikko 21. marraskuuta 2018

Ideoita jouluun - Herkku ja Lahja Murena + alekoodi

Siskoni Ilona oli saanut kutsun jouluiseen blogi-iltaan ja kysyi lähtisinkö mukaan. Varmistin Viljamille hoitopaikan mummin ja vaarin luota ja lähdin ilomielin Ilonan matkaan. Blogi-illan järjesti Herkku ja Lahja Murena, joka sijaitsee Salossa. En ollut ennen kuullut kyseisestä kaupasta enkä tiennyt yhtään mitä odottaa. Astuimme sisään ihanan valoisaan ja vaaleaan liiketilaan, joka oli täynnä herkkuja ja kodin sisustusta. Pääni pyöri kuin pöllöllä, kun katselin ympärilleni; niin paljon kaikkea ihanaa hypisteltävää.

Herkku ja Lahja Murenassa on suuri valikoima herkkuja lähialueen tuottajilta, sekä hieman kauempaa Italiasta. Ihastuin erityisen paljon laajaan glögivalikoimaan sekä erilaisiin hilloihin. Jos minua yhtään tuntee, niin tietää että hillot on mun pahe... Puodista löytyy erilaisia makeisia, mausteita, gluteenittomia herkkuja, naposteltavia ja jopa juustoja. Kaikki tuotteet on niin nätisti esillä ja paketit itsessään niin kauniita, että kelpaavat vaikka lahjaksi sellaisenaan. Murenasta löytyy myös sisustuspuoli, jossa oli tällä hetkellä esillä joulukoristeita, ja muutenkin joulu-teema oli vahvasti esillä koko liikkeessä. Pohdin pitkään ostaisinko pyykkietikkaa, sillä olen tehnyt sitä aina itse, mutten koskaan ole käyttänyt valmista. Toistaiseksi se jäi vielä hyllyyn, mutta onneksi heillä on myös verkkokauppa, ettei tarvitse ajella Saloon jos tulenkin katumapäälle. Skandinavisk tuoksukynttilät näytti kauniilta ja tuoksui hurmaavalta, ne olisi myös hyvä lahjaidea! 

Meille esiteltiin myös ihanan Bloomingvillen tuotteita, joita löytyy Murenasta. Erityisesti minua kiinnosti Bloomingvillen lasten tuotteet, ja itse asiassa yllätyin miten laaja valikoima Bloomingvillellä on. Löytyy upeita maanläheisiä sisustustuotteita, lapsille kauniita ja käytännöllisiä astioita, vilttejä sekä leluja.







Meille oli järkätty upeat tarjottavat Murenan tuotteista ja ehdottomasti lemppariksi nousi jouluinen saaristolaisleipä tonnikalatäytteellä. Leipään oli käytetty glögiä sekä karpalohilloa, joten se oli ekstra makeaa. Saimme mukaan myös lahjakassin, joten pääsin testailemaan hieman heidän tuotteitaan. Sen lisäksi täytyi ostaa vielä hieman fudgea mummille ja vaarille lapsenhoitopalkaksi sekä itselle pestoa, sillä sen luvattiin säilyvän jääkaapissa avattuna jopa vuoden.

Aivan ihana kauppa, ja olen niin iloinen että lähdin siskoni mukaan. Hänen postauksen illasta pääset lukemaan tästä. Ja nyt päästään itse asiaan, nimittäin minulla on teille alekoodi, jolla saatte -10% normaalihintaisista tuotteista Murenan verkkokaupasta vuoden loppuun asti. Eli koodilla BLOGIJOULU -10% alennusta vuoden loppuun asti. Eikun shoppailemaan esimerkiksi joululahjoja tai herkkuja joulupöytään! 

perjantai 16. marraskuuta 2018

Nirso lapsi ruokapöydässä

Viljami on ollut pienestä asti huono syömään. Tai siis maitoa on kyllä uponnut, mutta ruokaa ei niinkään. Meillä pyritään syömään monipuolisesti ja erilaisia ruokia, mutta Viljamin lempparia on makaroni ja kurkku. Hän voisi elää pelkästään syömällä makaronia ja kurkkua, muuta ei tarvitsisi. Myös munakas uppoo useimmiten. Uusia ruokia kohtaan hän on aina epäileväinen ja yleensä maistaa vain yhden haarukallisen. Olen yrittänyt ottaa häntä mukaan ruuan laittoon, jotta hän näkisi miten ruoka tehdään ja mitä siinä on, mutta sillä ei juurikaan ole ollut vaikutusta.


Välillä on aikoja kun Viljamille maistuu ruoka paremmin. Useimmiten ruokailu on kuitenkin aikamoinen show, kun Viljami napsii lautaselta, kiipeilee jääkaapille ja huutelee mitä hän haluaa syödä. Yleensä lopulta lautasella on leipää, muroja ja jäisiä mustikoita. Niillä hän sitten täyttää mahansa. Mua itseäni harmittaa suunnattomasti, että olen antanut periksi ja antanut hänelle kaapista sitä mitä hän haluaa, mutta en halua pitää Viljamia nälkäisenä, jos hän ei todella suostu syömään tekemääni ruokaa. 

Nyt kertokaa mulle miten mä saisin Viljamin syömään ja meidän ruokailun rauhoitettua?