sunnuntai 15. heinäkuuta 2018

Kolkon parvekkeen muodonmuutos

Meidän vanhassa kodissa oli valtava parveke, mutta kylmän ja kovan betonilattian takia emme osanneet hyödyntää sitä. Ajatuksena oli ostaa sinne mattoa sun muuta, mutta sitten se vaan jäi ja jäi, kun tiesimme että emme tulisi siinä asumaan kovin pitkään. Nyt muutettuamme uuteen asuntoon, pähkäilin hieman meidän parvekkeen kohtaloa, tulisiko se olemaan pelkkä romuvarasto, koska malliltaan tämä on pitkä ja kapea. 
ENNEN


Päätettiin, että koska täälläkin on kylmä ja kova betonilattia, tehdään sen päälle painekyllästetystä puusta laudoitus. Teemu näppäränä poikana rakensi laudoituksen muualla ja toi sitten valmiina paikoilleen. Tokihan laudoituksen voi tehdä suoraan paikoilleen, mutta meille (tai siis Teemulle) helpompi ratkaisu oli tehdä laudoitus neljästä osasta, niin tarvittaessa niitä pystyy nostelemaan ja alta puhdistamaan. Raot tehtiin tarpeeksi pieniksi, jottei Helmin tassut jäisi väliin. Mä tykkään hurjasti meidän parvekkeesta nyt, puu on jalan alla niin mukavan tuntuinen. Hintaa laudoitukselle tuli noin 70 euroa. Vielä haaveissa olisi pieni kahden hengen sohva nykyisten kalusteiden tilalle, sillä vaikka kuinka näiden nykyisten ulkonäkö minua miellyttääkin, ei ne kovin mukavat ole istua.

JÄLKEEN



Kyllä täällä nyt kelpaa istuskella ilta-auringossa! 

perjantai 13. heinäkuuta 2018

Ähtärin eläinpuisto taaperon kanssa

Heti kun Ähtärin pandoista alettiin puhua, ilmoitti Teemun isä, että meidän on päästävä kesällä tapaamaan näitä otuksia. Tällä viikolla saimme aikataulut sopimaan ja suuntasimme kohti Ähtärin eläinpuistoa. Jos en ihan väärässä ole, niin joskus pienenä olen vieraillut Ähtärin eläinpuistossa, mutta minkäänlaisia muistikuvia mulla ei kyseisestä paikasta ollut.  Meille sattui todella kuuma päivä, niitä tänä kesänä on riittänyt. Kävellessä parkkipaikalta portille ajattelin, että me kuollaan tänään. Vinkiksi muille, porttien luona on maksullinen parkkipaikka, etenkin hellepäivänä suosittelen ajamaan auton sinne. 5e on mielestäni aivan kohtuullinen summa siitä, ettei tarvitse kantaa taaperoa yhtään enempää kuin on pakko.

Ensimmäisenä menimme sisään pandataloon, joka oli aivan sisäänkäynnin luona. Sisällä oli paljon väkeä, mutta onnistuimme näkemään Lumin ja Pyryn. Sen jälkeen lähdettiin kiertämään muita eläimiä. Valittavana oli joko pieni reitti jonka pituus on 1,2km tai koko reitti, jonka pituus on 3km. Me valittiin pidempi, eli 3km reitti. Mukana meillä oli rattaat, mutta niissä Viljami ei istunut juuri yhtään. Joko hän käveli itse, tai sitten häntä kannettiin. Rattaissa istuessa ei juurikaan eläimiä olisi nähnyt, aina täytyi nostaa korkeammalle jotta näkisi. Maasto on helppokulkuista, joten rattaita oli mukava työntää. Koska päivä oli todella lämmin monet eläimet oli etsineet varjopaikan ja näin ollen meiltä jäi muutamia eläimiä kokonaan näkemättä. Yllätyin kuitenkin siitä kuinka hyvin Viljami osasi hahmottaa eläimiä vaikka osa makasi täysin liikkumattomana jossain kaukana.






Ähtärin eläinpuistossa on hyvin eväs- ja leikkipaikkoja, pitkin reittiä on myös hyvin vessoja. Mun lemppareiksi nousi ehdottomasti pandat, koska onhan ne nyt upean näköisiä! Karhujen aitaukselle osuttiin juuri sopivasti ruokinta aikaan, eli nähtiin niiden juoksentelevan ruuan perässä. Myös sudet nähtiin ihan lähietäisyydeltä. Viljami jaksoi koko kierroksen ajan naureskella eläimille ja suosittelen ehdottomasti tekemään reissun Ähtäriin niin pienen kuin isonkin lapsen kanssa. Kaikki saavat varmasti jotain irti tuosta reissusta. Liputhan on melko tyyriit, yhdistelmälippu jolla pääsee sekä pandataloon, että eläinpuistoon maksaa aikuiselle portilta 39e, ennakkoon netistä ostettuna 36e. 3-12 vuotiaan lippu portilta on 24e ja netistä 21e. Mutta sanotaanko näin, että kaikki maksaa ja kyllä se oli sen arvoista!

tiistai 10. heinäkuuta 2018

Sisustushaaveita

Reilu viikko on nyt asusteltu uudessa kodissa ja me kyllä tykätään tästä niin kovasti. Sisustuksen osalta on vielä kovasti keskeneräistä, sillä teemme hankintoja pikkuhiljaa, mutta paljon ollaan jo saatu hommattua. Kotihan ei varmasti ole koskaan valmis, sillä aina löytyy joku kohta mitä haluaa parantaa tai uudistaa. Viljamin huone alkaa kuitenkin kovaa vauhtia olla tältä erää valmis, sillä isoimmat huonekalut on nyt hommattu. Vielä haaveilen jonkinlaisesta keinusta ja tiipiistä huoneen nurkkaan, sillä tila on niin iso että kaikuu edelleen vaikka kuinka tavaramäärä lisääntyy.

Olohuoneeseen haaveilemme uudesta sohvasta, muttemme ole vielä ehtineet käydä katselemassa ja testailemassa niitä. Uuden sängyn kävimme eilen tilaamassa, se tulee parin viikon sisään. Sohvapöytä olisi myös ostoslistalla, sillä tähän asti sohvapöydän virkaa on toimittanut sohvan rahi, mutta koska haaveissa on u-sohva, olisi sohvapöytä sen keskelle kiva. Muuten olohuone alkaa olla valmis. Keittiöön hommattiin uudet ruokapöydän tuolit, mutta uusi pöytä olisi vielä hankinnassa.





Pikkuhiljaa tämä tästä valmistuu mieleiseksi. Olen silti nyt jo niin fiiliksissä tästä. Rakastan tätä sijaintia, taloyhtiötä ja itse asuntoa. Vaikka tämä ei nyt olekaan se meidän loppuelämän koti, niin tää on just täydellinen tähän hetkeen. 

keskiviikko 4. heinäkuuta 2018

Imetyksen lopetus, miten?

Täysimetin Viljamia muutamaa päivää vaille puoli vuotta, jonka jälkeen kiinteät on maistunut hyvin vaihtelevalla menestyksellä Viljamille. Olemme edenneet lapsentahtisesti, ja Viljami on saanut tissiä aina kun on halunnut, eli myös ruokailujen välissä. Muutama viikko sitten tilanne alkoi olla todella hankala, sillä juuri kun meillä oli käynnissä muuttokaaos kotona ja kokoajan oli kiire joka suuntaan, niin Viljami olisi syönyt tissiä kokoajan. Jouduin vain istumaan sohvalla syöttämässä häntä, vaikka oli sata muuta tehtävää tekemättä. Silloin päätin, että nyt tämän on loputtava.

Aloin miettimään mikä olisi meille helpoin ratkaisu, sillä tähän asti Viljami on heräillyt öisin monta kertaa syömään tissiä ja ainoa millä hänet saa takaisin uneen on tissi. Tiedän, että ihan itse olen tämän aiheuttanut, mutta tämä on ollut meille toimiva ratkaisu, kaikki on saanut riittävästi unta. Koska yötissi tuntuu olevan Viljamille tärkeä, koin muuttokiireen keskellä helpommaksi vähentää päivisin imettämistä. Tarkoitus oli pikkuhiljaa jättää yksi kerta päivässä pois, mutta meillä tilanne menikin niin, että kun ensimmäisenä päivänä sanoin maidon olevan nyt loppu, hän ymmärsi ja kävi pari kertaa nyyhkyttämässä rinnalla, mutta sen suurempaa surua siitä ei sitten tullut.


Nyt olemme olleet viikon verran ilman päiväimetystä, ja kaikki on mennyt paremmin kuin hyvin. Viljami saattaa käydä koittamassa rinnalla saisiko maitoa, mutta jo pelkkä minun katse riittää kertomaan, että illalla vasta. Ensimmäistä kertaa tämän vuoden aikana kun Viljami on syönyt kiinteitä hänelle on oikeasti maistunut ruoka ja lautanen on tyhjentynyt kovalla vauhdilla. Seuraava askel meillä olisikin sitten yöimetysten lopetus ja Viljamin siirtyminen omaan huoneeseen nukkumaan. Nyt muuton myötä Viljami sai siis oman huoneen, mutta toistaiseksi meidän sänky on vielä siellä, sillä hänen uusi juniorisänkynsä on vasta matkalla. Kun sänky saapuu, olisi tarkoitus testata eri huoneissa nukkumista ja sitä, että Teemu käy yöllä lohduttamassa kun Viljami herää. 

Saa nähdä kuinka meidän käy, vinkkejä otetaan vastaan millä voisi helpottaa meidän öitä kun tähän asti tissi on ollut ainoa tapa saada unen päästä kiinni.

lauantai 30. kesäkuuta 2018

Uudessa kodissa

Täällä sitä ollaan uudessa kodissa! Tämä viikko on ollut sellaista härdelliä, että en ole ehtinyt edes katsoa tietokoneeseen päin. Kaiken keskellä mulle nousi keskiviikko-torstai yönä kuume! Onneksi se meni päivässä ohi.  Nyt muutto on saatu hoidettua, vanhan asunnon avaimet luovutettua ja asetuttu aloillemme. Suurin osa tavaroistakin on löytänyt jo paikkansa. Paljon on vielä tavaroita mitkä hakevat paikkaansa, sillä esimerkiksi hyllyjä ei olla vielä asennettu seinille, ja eteisen peilikaapit kasataan vasta huomenna kun saadaan apuvoimia. Silti tämä alkaa pikkuhiljaa näyttää kodilta ja ennen kaikkea tuntua! Täällä on hyvä olla. Eilen illalla kun sain pitkästä aikaa käpertyä Teemun kainaloon sohvalle tuntui siltä, että tämä oli kaiken sen arvoista. Minun osani tässä remontissa oli toki aika pieni Teemuun verrattuna, en voisi enempää olla kiitollinen kaikille jotka auttoivat remontissa, yksin emme olisi tähän pystyneet!


Tänään olisi luvassa reissu Ikeaan ja seuraavat pari viikkoa kun Teemu lomailee aiotaan ottaa ihan rennosti ja vaan nauttia meidän uudesta kauniista kodista, kesästä ja siitä ettei ole kiire mihinkään. Blogi ja Insta tulee varmasti täyttymään kuvista meidän kodista, toivottavasti kestätte. Olen vain niin innoissani tästä!

lauantai 23. kesäkuuta 2018

Pyöräilemässä - vlogi

Kuvattiin tällä viikolla video meidän päivästä, kun ohjelmassa oli pyöräilyä ja pakkaamista. Kotona alkaa olla jo aikamoinen kaaos, mutta pian se on ohi ja meidän uusi koti alkaa olla loppusilausta vaille valmis. 



torstai 21. kesäkuuta 2018

Ensimmäinen hiustenleikkuu

Kun Viljami syntyi, hänellä oli päässään ohut kerros melko tummaa tukkaa. Pian hiukset alkoi vaalentua ja harventua ja Viljami olikin todella pitkään lähes kalju. Joskus yhden vuoden paikkeilla tukka alkoi pikkuhiljaa tuuhentua ja kasvaa pituutta. Pian Viljamilla oli niskassa vaalea takkukasa, mutta edessä ei hiuksia juuri yhtään. Viljamin hius oli todella karheaa ja kokoajan pörröisen näköinen. Päätin tarttua tuumasta toimeen ja vetäisin koneella sivuilta ja takaa lyhyeksi, pääliosaan en vielä koskenut, koska se on edelleen aika harvaa. Istutin Viljamin syöttötuoliin ja laitoin lastenohjelmat pyörimään, hän tuskin huomasi hiustenleikkuukonetta.

ENNEN:



JÄLKEEN:




Vaikka Viljamilla ei paljoa tukkaa ollutkaan, niin ilme siistiytyi todella paljon ja niin hassulta kuin se tuntuukin, niin hänestä tuli heti isomman pojan näköinen, pelkällä hiusten leikkauksella! Minkä ikäisenä te olette vieneet lapsen parturiin ensimmäisen kerran tai leikannut itse?